Juhani Lehto, soteproffa

LOMPAKON PAKSUUS EROTTELEE SOTE-ASIAKKAAT JATKOSSAKIN

Kansanedustaja Elina Lepomäki arvioi (täällä), että valtiovarainministeriön arvio soten valinnanvapauslakiesityksen vaikutuksesta sote-menoihin on väärin laskettu. Siinä ei ole otettu huomioon, että nykyään yksityisellä sektorilla suuria omavastuita itse maksavat ja työterveydenhuoltona palvelunsa saavat voivat saada samojen yksityisten tuottajien palvelut lakiesityksen mukaan maksamalla vain samat asiakasmaksut kuin nykyään julkisia palveluja käyttävät. Lepomäki toteaa Iltalehdessä 14.3.2018 (täällä):

”Esitetyssä ratkaisussa – jolla parannetaan palvelujen saatavuutta – siirtyy ihmisiä, jotka ovat maksaneet palveluita omasta pussistaan, vakuutuksen turvin tai jotka ovat työterveydenhuollossa, tämän verorahoitteisen valinnanvapauden piiriin.”

Olen esittänyt saman arvion täsmällisemmin marraskuussa 2017 julkaisemassani Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissa (täällä). Siinä arvioin, että maakunnat voisivat tarvita jopa 2 miljardia euroa suuremmat tulot yhteensä valtiolta ja asiakasmaksuina, jotta tällaisen siirtymän aiheuttamat menot saataisiin katettua.  Kelan korvaamien yksityisten palvelujen omavastuut ovat nykyisin huomattavasti korkeammat kuin kuntien vastuulla olevien vastaavien palvelujen asiakasmaksut.  Kun julkisia menoja ei ole arviossa esitetty korotettavaksi vastaavasti, syntyisi arvioni mukaan paine joko asiakasmaksujen korottamiseen tai palvelujen käytön rajoittamiseen. Lepomäki taas arvioi, että syntyisi paine valtion verorahoituksen kasvattamiseen esitetyn julkisten menojen kasvun hillitsemistavoitteen vastaisesti. Tämäkin on totta.

Valtiovarainministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki, kertoo edellä mainitussa Iltalehden jutussa, miten tämä rahoitus- ja saatavuuspulma on hallituksen mielestä tarkoitus ratkaista.

Hetemäen mukaan valtiolta ei tule lisää (veronmaksajien) rahaa, vaikka veroilla rahoitettavien palvelujen kysyntä ja käyttö hänenkin mukaansa tulee ”jonkin verran” kasvamaan:

"(Valtion) rahoituksen määrä maakunnille on kiinnitetty.”

Ensimmäinen osa pulman ratkaisua on asiakasmaksujen korottaminen, josta Hetemäki jatkaa suoraan edellisen lauseen perään, omalla valtionvarainministeriökielellään:

”Sen sijaan korvaus- ja asiakasmaksujärjestelmiä ei ole vielä määritelty”…”Mutta todellakin, nämä korvaus- ja asiakasmaksujärjestelmät, niitä varmasti hiotaan sillä lailla, että se optimoidaan julkisen talouden kannalta”.

Toinen osa pulman ratkaisua on rajata palvelujen laatuvaatimuksia ja saatavuutta niin, että maakunnan korvaamat julkiset tai yksityiset palvelut eivät tyydytä kaikkia asukkaita. Maksukykyiset asukkaat ottavat yksityisen sairausvakuutuksen ja saavat pienituloisia paremmat palvelut. Hetemäen mukaan:

”On selvää, että osa tulee pysymään yksityisen vakuutuksen puolella.”

Esimerkkinä Hetemäki mainitsee hammashoidon lyhyemmät hoitovälit yksityisellä puolella. Kyse lienee myös erikoislääkäreille, hoitoimenpiteisiin ja kuntoutukseen pääsyn joustavuudesta.

Hetemäen nämä lausunnot on sivuutettu, kun huomio on kiinnitetty vain Kokoomuksen sote-kapinaan ja siinäkin pääasiassa maakuntien vastustamiseen.  Lausunnoissa on kuitenkin tärkeä viesti sote-uudistuksen sekä taloudellisten vaikutusten että tasa-arvovaikutusten kannalta.

Hetemäki tulee myöntäneeksi, että valinnanvapauslakiesityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on miljardiluokan ”harmaa alue”. Jos hallitus on yhtä mieltä johtavan talousvirkamiehensä kanssa siitä, että valtion rahoitus on ”kiinnitetty” ja harmaa alue tullaan kattamaan asiakasmaksuilla, yksityisillä vakuutuksilla ja palvelujen laatua ja saatavuutta rajoittamalla, tämä olisi syytä kertoa eduskunnalle lakiesityksen perusteluissa.

Hetemäki tulee myös myöntäneeksi, että palvelujärjestelmän eriarvoisuus tulee säilymään, mikä on syytä tuoda myös perustuslakivaliokunnan tietoon. Jos VM:n visio toteutuu, asukkaat jakautuvat kolmeen ryhmään:

1) niihin, joilla on varaa sekä ”valinnanvapauspalveluihin”, että niitä täydentäviin yksityisten valinnanvapauspalvelutuottajien tarjoamiin kokonaan itsemaksettaviin lisäpalveluihin,

2) niihin, joilla on varaa lakisääteisten ”valinnanvapauspalvelujen” nykyistä jonkin verran korkeampiin asiakasmaksuihin, ja

3) niihin, joille jo nykyiset asiakasmaksut ovat kestämättömän korkeita esimerkiksi hammashoidossa ja kotihoidon palveluissa ja joiden määrä lisääntyy, kun/jos asiakasmaksut nousevat nykytasostaan.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''LOMPAKON PAKSUUS EROTTELEE SOTE-ASIAKKAAT JATKOSSAKIN''

Ei mitään uutta auringon alla.

He ovat äänestäneet päättäjät.

Silloin on oikein, että luu on koiralle kovaa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

En jaksa ymmärtää sote-professorin ajatuksenkulkua. Sairaanhoidon tila ei nimittäin ratkea rahalla, ei merkittävälläkään lisäpanostuksella.

Yksityisen hoidon vetovoima syntyy kilpailusta ja sen liiketoimintaan sisältyvästä riskistä. Yksityinen lääkärikeskus tuottaa samat palvelut kuin julkinen, huomattavasti (40%) edullisemmin, tehokkaammin ja laadukkaampana.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63987-kaynti-yksi...

Kyseinen artikkeli väittää hinta-laatu-suhteen johtuvan yksin lääkärien saatavuudesta. Sekin on toki yksi selittävä tekijä: yksityinen maksaa työntekijöilleen parempaa palkkaa. Ja kun työntekijät tekevät työnsä tehokkaammin, tarvitaan vähemmän tekijöitä. Tekijät voidaan palkita reilummin.

Mutta keskeinen asia, joka julkiselta puolelta puuttuu, on liiketoiminnan riski. Veroraha on laiskaa rahaa. Sitä voidaan jakaa kaikille, eikä rahalle tarvita tuottoa. Hallinto syö julkisesta rahasta enemmän kuin puolet.

Kun julkinen raha alkaa soten tultua virrata yksityispuolelle, yksityinenkin palveluntarjoaja laiskistuu, kun liiketoimintariski katoaa.

Potilaille rahan laiskuus näkyy siinä, että potilas jonottaa tuntikausia odotustilassa. Odotustila mitoitetaan suuremmaksi kuin potilashuoneiden yhteispinta-ala. Julkisella puolella on toinenkin ongelma, lääkäri on viranomainen ja potilas siis hallintoalamainen. Yksityisellä puolella, liiketoimintariskin voimassaollessa, potilas on asiakas.

Mikään ei ole kuitenkaan kuolemassa. Tuossa tilanteessa nousee uusia yksityisiä toimijoita. Ne tarjoavat palveluita korkeammin asiakasmaksuin, mutta laadukkaampina. Maksukykyiset siirtyvät näiden palvelujen käyttäjiksi. Mitä useampi niitä käyttää, sitä laadukkaammiksi ja halvemmiksi palvelut käyvät ja niiden saatavuus paranee. Ja mikä merkillisintä, ne tuottavat voittoa, jonka siirtämistä veroparatiiseihin voidaan julkisessa keskustelussa paheksua.

Professori on oikeassa, käyttäjälleen nämä yksityiset palvelut näkyvät kalliimpina, mutta hoitoyksikkökohtaisesti yksityiset palvelut ovat julkisrahoitteisia palveluja huomattavasti halvempia. Ja niinkuin professori itsekin tuli myöntäneeksi, yhteiskunnan etu on, että näitä syntyviä laadukkaita palveluja on jatkossakin tarjolla ja että niitä käytetään. Ne käyvät vähemmän yhteiskunnan kukkarolle. Paksuja lompakkoja toivotaan siis jatkossakin!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Veroraha on laiskaa rahaa. Sitä voidaan jakaa kaikille, eikä rahalle tarvita tuottoa. Hallinto syö julkisesta rahasta enemmän kuin puolet.''

Kai Niemeläinen osui naulankantaan.

Voinko jatkossa lainata kommenttiasi?

Mika Laine

Ei ole suurikaan yllätys, että yksityisellä puolella on kokeneemmat lääkärit. Julkinen puolihan heidät kouluttaa, ja siksi kandit ovat myös siellä. Nuo laboratorio kokeetkin ovat ilmaisia ilmeisesti yksityisellä puolella, kun niiden kustannuksia ei siinä jutussa mainittu. Kun markkinoidaan tuotetta julkiselle rahoittajalle pidetään kulut kurissa. Mutta kun tuo sopimus saadaan aikaiseksi niin yleensä kulut kasvaa välittömästi. Täytyy aina muistaa se, että tutkimus aina toimii markkinointina. Nyt myös ajankohta oli sellainen, että oli erityisen selvää ettei kustannukset saisi nousta. Julkisen puolen ongelma on aina se, ettei yksikkö voi vastata omasta budjetistaan. Olisi hyvä myös tietää, millainen tilinpäätös oli koejakson loputtua yksityisellä tuottajalla verrattuna edeltävään ja sen jälkeiseen.

Mika Laine

Julkinen raha on laiskaa? Julkinen hallinto on kankeaa, ja siitä päättää monikirjava joukko ihmisiä. Yksiköt eivät vastaa omasta budjetistaan, ei kuluista iekä investoinneista. Mutta tuo julkinen raha laiskuuttaa myös yksityisen tuottajan, jonkan intressit muuttuu heti, jos valinnanvapaus toteutuu. Sillä siinä vaiheessa raha tulee vain asiakkaasta, ei hoidosta. Jos hoito tuossa vaiheessa on vähänkään vaativampaa, ei yksityisen sitä kannata tehdä, vaan lähettää erikoishoidon piiriin. Tuo koko valinnanvapaus luo vääristymän, jota julkinen sairaanhoito ei pääse pakoon, koska julkishallinnon on taattava hoito. Yksityiset voivat sen luikkimisen tehdä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Julkinen puoli tekee saman "luikkimisen". Terveyskeskukset siirtävät potilaita erikoissairaanhoidon piiriin. Ihan samalla tavoin kuin yksityisetkin.

Erikoissairaanhoitopalveluja on myös saatavana tällä hetkellä yksityispuolellakin. Pidän todennäköisenä, että yksityiset erikoissairaanhoidon palvelut tuottavat saman hoidon halvemmalla, tehokkaammin ja asiakastyytyväisyys on moninkerroin parempaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yksityinen lääkärikeskus tuottaa samat palvelut kuin julkinen, huomattavasti (40%) edullisemmin, tehokkaammin ja laadukkaampana."

Perustatko näkemyksesi USA:n terveydenhoitomenoihin jotka siis ovat noin kolme kertaa suuremmat kuin Suomessa?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

USA:n korkeat menot johtuvat siitä, että potti jaetaan tasan vakuutusyhtiöiden, juristien, ja lääkärien kesken. Eli 2/3 menee muuhun kuin terveydenhoitoon.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Makkonen,
minä laitoin linkin!
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63987-kaynti-yksi...

En siis perusta näkemystäni USA:n terveydenhoitomenoihin, vaan suomalaiseen vertailuun. Yksityisen lääkäriaseman lääkärikäynti maksaa 40% vähemmän julkisen puolen lääkärikäyntiin verrattuna.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Soten asiakasmaksulaki on säätämättä. Perustuslaki 81 § sanoo seuraavasti:

"81 §
Valtion verot ja maksut

Valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla."

Ei se riitä, että meille kerrotaan, että asiakasmaksut ovat sote- ja maakuntamallissa jatkossa kohtuullisia. "Kohtuullinen" sana on eri tuloluokissa eri sisältöinen.

Ks. lisää aiheesta alla:

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publish...

Toimituksen poiminnat